Tukematon selain
Tällä hetkellä käyttämääsi verkkoselainta ei enää tueta, ja tämän vuoksi tämän verkkosivuston ominaisuudet eivät välttämättä toimi odotetulla tavalla. Suosittelemme päivittämään tällä hetkellä tuettuun selaimeen (kuten Chrome, Edge tai Firefox) turvallisuuden, nopeuden ja yleisen käyttökokemuksen parantamiseksi.
Avainominaisuudet
Tuotekuvaus käännetty englannin kielestä - Näe alkuperäinen versio tästä
Trade in your Moog Minimoog Model S Analog Synthesizer with Gear4music. Täydellinen, jos haluat monipuolistaa soundipalettiasi tai integroida modernit digitaaliset ominaisuudet klassisen analogisen synteesin rinnalle. Harkitse tämän ikonisen syntetisaattorin vaihtamista uudempaan malliin, joka tarjoaa hybridiominaisuuksia, lisämodulaatiovaihtoehtoja tai jopa laajemmat liitettävyysmahdollisuudet, jotta se sopii saumattomasti moderniin studioasennukseen tai live esiintymislaitteistoon.
Tuotteen viite: 300057
Yksi Minimoog Model D:n ainutlaatuisimmista ja merkittävimmistä ominaisuuksista on sen huolellisesti käsityönä valmistettu muotoilu, jonka ammattitaitoiset teknikot valmistavat Moog tehtaalla. Ulkopuolinen puukotelo on valmistettu paikallisesti hankitusta Appalakkien kovapuinen, joka on sitten vahvistettu alumiinirungolla rakenteellisen eheyden ja tyylikkään esteettisen viimeistelyn varmistamiseksi.
Minimoog Model D:ssä on samat sisäiset piirit ja signaalitiet kuin edeltäjässään, mikä takaa sinulle signature Moog -soundin, johon on lisätty modernit parannukset. Ensiluokkainen Fatar-näppäimistö on uusi lisä Model D:n muotoiluun, ja siinä on ilmeikkäät säätimet, kuten velocity- ja jälkipaineherkkyys, jotka takaavat luonnollisen ja sujuvan soitettavuuden. Mukana on myös oma analoginen LFO, jossa on triangle - ja neliöaaltomuodot sekä CV-ulostulot sävelkorkeudelle, porttinopeudelle ja jälkipaineelle sekä perus-MIDI-integraatio.
Minimoog oli todella ensimmäinen tunnistettavasti moderni syntetisaattori. Vuonna 1969 sana ''syntetisaattori'' - olipa kyseessä Moog tai mikä tahansa muu valmistaja - tarkoitti monimutkaisia, kalliita, painavia, suuria ja hauraita moduuleja ja patch johtoja. Tarve jollekin uudelle oli selvä, ja se oli varmasti ilmeinen myös Bill Hemsathille, Minimoog-tiimin jäsenelle, joka rakensi alkuperäisen prototyypin yhdessä Bobin kanssa Moog.
''Yksi työtehtävistäni oli demonstroida tuotteita potentiaalisille asiakkaille'', Hemsath sanoo. ''Meillä oli Model III - suuri studiosyntetisaattori, jossa oli kymmeniä moduuleja. Joka kerta kytkin oskillaattorin suodattimeen ja suodattimen VCA:han - yhteensä varmaan kuusi patch johtoa. Tajusin kuukauden tai kahden tämän jälkeen, mitä jos rakentaisin laatikon tällä tavalla?''
Syntetisaattorin tulevaisuus saattoi määräytyä juuri sen mukaan, mitä romua ja kannibalisoituja osia varastossa lojui. ''Siellä oli viiden oktaavin näppäimistö, josta Bob varasti näppäinten suojuksia korvatakseen lohjenneet ja rikkinäiset", Hemsath muistelee. ''Sitten oli ylempi konsolikotelo - se oli kaksimetrinen, mutta sen pää oli katkennut. Joten aloin työstää näppäimistöä. Jäljelle jääneiden näppäinkorkkien määrä määräsi sen koon, joka osoittautui kolmeksi oktaaviksi. Joten sahasin sen alas. Näppäimistön kotelo oli murskattu, ja sahasin sen sopivaksi. Alun perin [Bobilla] oli portamenton säätö vasemmalla poskella. Se puuttui, joten vasemmassa poskessa oli pieni lovi, ja tarvitsin siihen jotain. Miten olisi liukusäädin? Se sopi. Joten pyörän edeltäjä oli tuo liukupotikka, vain täyttääkseen tilan."
Tuloksena oli kuori, josta tuli Model A, ensimmäinen koskaan luotu Minimoogin prototyyppi. Sen jälkeen Hemsath pulttaili malleja yhteen varaosista ja hylätyistä osista. Hänen laskujensa mukaan vain yksi malli 901A:n oskillaattori oli tuoretta varastossa; kaikki muu oli pelastettu Moog's junk bin.
Bob Moog, Jim Scottin ja Chad Huntin kanssa suunnittelua hiottiin neljän mallin aikana. Kesällä 1970 malli S oli valmis valmistettavaksi ja esiteltiin ensimmäisen kerran maailmalle. Dick Hyman, legendaarinen jazzpianisti ja säveltäjä, esitteli sen ensiesityksen Eastman School of Musicissa.
Kuten Moog modularin ja Wendy Carlosin kohdalla, Minimoogin lähettiläät osoittautuivat jälleen muusikoiksi. Bob Moog'n silmissä he ''näyttivät meille kaikille, mihin soitin pystyy. Keith Emerson naulasi analogisen soundin rockin sanastoon, ensin modulaarisella behemothillaan ja sitten Minigollaan. Sitten tuli Jen Hammer, joka kehitti uskomattomia taitoja vasemman käden pyörillä. Emersonin ja Hammerin sekä Chick Corean, Rick Wakemanin ja monien muiden kehittämä soittotyyli muutti ihmisten käsityksen Minimoogista jostain nuppien täyttämästä laatikosta ilmaisukykyiseksi muusikon kirveeksi."